Metsäliitto Osuuskunnan juuret ovat 1900-luvun alussa Suomeen rantautuneessa osuuskuntaliikkeessä. Metsänomistajat huomasivat, että toimimalla yhdessä he saavuttivat vahvemman aseman puukauppaneuvotteluissa. Saadessaan paremman hinnan puusta metsänomistajat kykenivät parantamaan metsänhoitomenetelmiään, mikä koitui metsien parhaaksi. Metsänomistajien yhteistoiminta edisti myös suomalaisen metsäteollisuuden kehittymistä, koska omalta osaltaan niin varmistettiin riittävän ja laadukkaan raaka-aineen tuottaminen teollisuuden tarpeisiin.
Lounais-Suomessa 1930-luvun alussa käynnistynyt puun yhteismyyntimalli johti vuonna 1934 Metsäliitto Oy:n perustamiseen koordinoimaan puun vientiä. Tämä oli ensimmäinen askel kohti nykyisen Metsäliitto-konsernin hahmottumista. Metsäliiton alkuaikoina sen päätuotteita olivat kuitupuu ja kaivospölkyt, joita vietiin jalostamattomana Keski-Eurooppaan. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli Ilmari Kalkkinen, joka oli itsekin metsänomistaja ja innokas metsänomistajien yhteistoiminnan puolestapuhuja.
Metsäliitto Osuuskunta perustetaan
Metsäliitto Oy:n toiminta loi pohjaa metsänomistajien järjestäytyneelle yhteistyölle. Yhtiö hankki arvokasta kokemusta puun myynnistä ja solmi yhteyksiä ostajiin sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Metsäliitto Osuuskunta perustettiin vuonna 1947 jatkamaan Metsäliitto Oy:n työtä. Tarkoitus oli saada jäseniksi mahdollisimman paljon metsänomistajia, jotka myisivät tuottamansa puun osuuskunnan kautta.
Osuuskunnan ensimmäisen toimintavuoden päättyessä siihen oli liittynyt 33 000 metsänomistajaa, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala oli noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Jo neljäsosa sellaisista metsänomistajista, jotka omistivat yli kymmenen hehtaaria metsää, oli liittynyt osuuskuntaan.
Jalostusaste nousee
Alusta asti oli selvää, ettei raakapuun vienti ollut pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävää. Sen vuoksi Metsäliitto päätti ryhtyä harjoittamaan mekaanista puunjalostusta. Ensimmäiset Metsäliiton sahat aloittivat toimintansa 1940-luvun loppupuolella. Tämä turvasi pyöreän puun menekin tilanteessa, jossa muut kotimaiset metsäyhtiöt ostivat raaka-aineensa mieluiten osuuskuntaan kuulumattomilta metsänomistajilta.
Vuosi 1953 oli tärkeä virstanpylväs Metsäliiton kehityksessä. Silloin perustettiin Metsäliiton Selluloosa Oy harjoittamaan kemiallista metsäteollisuutta. Toiminnan käynnistämiseksi järjestettiin osakeanti ja kampanja, jonka tarkoituksena oli kannustaa metsänomistajia sijoittamaan pääomia uuteen yhtiöön. Osakkeet merkittiinkin loppuun yhdessä kuukaudessa. Ensimmäiset Metsäliiton Selluloosa Oy:n hankkimat tuotantolaitokset sijaitsivat Äänekoskella ja myyjänä oli Wärtsilä-Selluloosa Oy. Nykyään tehtaat omistaa Metsä Board, ja ne ovat siis edelleen osa Metsä Groupia.
Suomen metsäteollisuus kasvoi ja kansainvälistyi huomattavasti 1960 - 1980-luvuilla. Yksi merkittävimmistä toimijoista oli Metsäliitto, joka laajensi toimintaansa sekä mekaanisessa että kemiallisessa metsäteollisuudessa.
Vuosi 1987 oli niin ikään merkittävä käännekohta. Silloin G.A. Serlachius Oy ja Metsäliiton Teollisuus fuusioituivat ja muodostettiin Metsä-Serla. Vuonna 1992 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä-Serla, Metsä-Botnia ja Finnforest muodostivat Metsäliitto-konsernin.
Kansainvälistymisen aika
Metsäliitto-konserni otti ensimmäisen merkittävän askelen kohti kansainvälistymistä vuonna 1996, jolloin Metsä-Serla ja Myllykosken Paperi muodostivat allianssin ja ostivat Saksasta kolme paperitehdasta. Yhteistyö jatkui vuoteen 2002.
Vuosituhannen vaihde oli voimakkaan kasvun aikaa ja Metsäliitto-konsernissa tehtiin merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Vuonna 2000 Metsä Timber Oy ja Metsäliitto SW Oy liitettiin Finnforestiin ja Metsä-Serla osti ruotsalaisen Modo Paper Ab:n Holmen AB:ltä ja SCA:lta. Vuonna 2001 Metsä-Serla muutti nimensä M-realiksi.
Nykyään Metsä Groupilla on tuotantoa useissa Euroopan maissa ja monilla konsernin hankkimista tehtaista on hyvinkin pitkät perinteet. Esimerkiksi Saksassa Bergisch Gladbachissa sijaitseva tehdas aloitti paperin valmistamisen jo 1829 . Useat Metsä Groupin nykyisistä tehtaista aloittivat toimintansa 1800-luvulla. Tällaisia ovat mm. Suomessa Kyron, Takon, Kemin ja Äänekosken tehtaat sekä Itävallassa sijaitseva Hallein.
Puunhankinta laajenee
Konsernin toiminnan merkittävä laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolella toi puunhankintaorganisaatiolle uusia haasteita. Vuonna 2001 Metsäliitto osti Venäjän ja Baltian puunhankintaan erikoistuneen Thomesto Oy:n. Loppuvuodesta 2005 Metsäliitto Osuuskunnan kotimaan puunhankinta ja Thomesto Oy:n kansainvälinen puunhankinta yhdistettiin Metsäliiton puunhankinnaksi. Puunhankinta on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen: Suomi, Venäjä, Baltia ja Länsi-Eurooppa. Lähes 70 % Metsäliitto Osuuskunnan hankkimasta puusta ostetaan Suomesta, etupäässä Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä.
Metsäliitto Osuuskunnan ja konsernin tytäryhtiö Finnforest Oyj:n hallitukset allekirjoittivat 27.9.2005 sulautumissuunnitelman, jonka mukaisesti Finnforest fuusioitui 31.3.2006 Metsäliitto Osuuskuntaan. Fuusion yhteydessä Finnforest muuttui Metsäliitto Osuuskunnan Puutuoteteollisuudeksi. Toimintojen yhdistämisellä yksinkertaistettiin Metsäliiton konsernirakennetta ja vahvistettiin puutuoteteollisuuden asemaa Metsäliiton ydinliiketoimintana.
Suuri rakennemuutos
Vuonna 2005 Metsäliitto-konsernissa aloitettiin määrätietoinen rakennemuutostyö, jonka tavoitteena oli muodostaa entistä yhtenäisempi ja valittuihin ydinliiketoimintoihin keskittynyt konserni. Työn pohjaksi tehtiin tilanneanalyysi ja suunnitelma kustannusten karsimisesta. Vuonna 2006 käynnistyi M-realin strateginen tarkastelu ja ensimmäinen mittava saneerausohjelma. Useita konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomia ja kannattamattomia tuotantolaitoksia myytiin. Metsäliitto-konserni myi omistuksensa norjalaisesta Moelven Industrier ASA:sta sekä metsäomistuksensa Virossa ja Latviassa.
Vuonna 2007 Metsäliitto Osuuskunta myi Liettuan puunhankintayhtiönsä ja M-real jatkoi ylikapasiteetin purkamista saneerausohjelmansa mukaisesti sulkemalla muun muassa Sittingbournen ja Wifstan paperitehtaat sekä Takon taivekartonkilinja 2:n Tampereella ja kaksi paperikonetta Saksan Gohrsmühlessa. Lisäksi M-real myi kotelotehtaansa Suomessa, Unkarissa ja Belgiassa sekä Map Merchant -paperitukkuriliiketoiminnan. 2008 M-real sulki Lielahden BCTMP-tehtaan ja Kankaan päällystämätöntä aikakauslehtipaperia valmistavan paperikonelinja 2:n. Lisäksi yhtiö myi Isossa-Britanniassa sijaitsevan New Thamesin toimistopaperitehtaansa sekä Graphic Papers -liiketoimintansa Sappi Limitedille. Kauppaan sisältyivät Kirkniemen ja Kankaan tehtaat Suomessa, Stockstadtin tehdas Saksassa sekä Biberistin tehdas Sveitsissä.
Samaan aikaan sahatavaratuotantoa sopeutettiin heikentyneeseen kysyntään, ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden Soinlahden saha suljettiin. Myös selluntuotantoa rajoitettiin.
Uusia toimintoja ja omistusjärjestelyjä
Rönsyjen karsimisen ohella rakennettiin myös uutta, sillä vuonna 2006 Metsä-Botnian Svir Timberin saha Venäjällä käynnistyi ja Metsä Tissue osti slovakialaisen Tento a.s:n, keskisen Itä-Euroopan johtavan pehmopaperivalmistajan. 2008 Metsäliiton Puutuotetollisuus osti insinööripuutuotteita valmistavan Weyerhaeuserin Euroopan iLevel-liiketoiminnot sekä käynnisti uuden vanerin jatkojalostustehtaan Suolahdessa. Metsä Tissue aloitti pehmopaperin jalostustuotannon Venäjällä.
Vuonna 2007 valmistui suurprojekti, Metsä-Botnian sellutehdas Uruguayssa. Miljoonan tonnin vuosituotantokapasiteetillaan se on yksi maailman suurimmista ja valmistuessaan myös modernein sellutehdas. Mukana projektissa oli myös UPM Kymmene, joka omisti Metsä-Botniasta 47 prosenttia.
Vuonna 2009 sovittiin Metsä-Botnian uudesta omistusrakenteesta, jossa Metsäliitto Osuuskunta omistaa yhtiöstä 53 %, M-real 30 % ja UPM 17%. Samassa yhteydessä Uruguayn tehdas myytiin kokonaan UPM:lle ja Metsä-Botniasta tuli Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiö. Samana vuonna suljettiin Kaskisten sellutehdas ja Teuvan saha. Lisäksi Metsäliitto Osuuskunta myi koko omistusosuutensa (49,9 %) Vapo Oy:stä.
Rakennemuutoksen jälkeen yhtenäisenä ja kilpailukykyisenä Metsä Groupina
Määrätietoisesti toteutettu rakennemuutostyö on saatu jo loppusuoralle. Tuloksena on fokusoitunut konserni, jonka ydinliiketoimintoja tällä hetkellä ovat puutuotteet, sellu, pehmopaperit ja kuluttajapakkauskartongit. Näille liiketoiminnoille haetaan vahvaa kasvua, paperiliiketoimintojen osalta strateginen tarkastelu jatkuu. Myös omaa puuenergialiiketoimintaa vahvistetaan: oma liiketoimintalinja aloitti toimintansa osana Puunhankintaa vuoden 2010 alussa.
Helmikuussa 2012 Metsäliitto-konserni muuttaa nimensä Metsä Groupiksi ja uudistaa yritysilmeensä. Samassa yhteydessä myös konsernin liiketoiminta-alueiden nimet muuttuvat. Nimistön ja identiteetin muutos viimeistelee konsernin strategiaan perustuvan voimakkaan rakennemuutokseen yhtenäisen ja kilpailukykyisen metsäteollisuuskonsernin rakentamiseksi.
Nimi Metsä yhdistää liiketoiminta-alueet selkeästi osaksi Metsä Groupia. Konserni keskittyy viiteen liiketoiminta-alueeseen eli puutuotteisiin, selluun, kartonkiin, pehmo- ja ruoanlaittopapereihin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Puutuoteteollisuuden nimeksi tulee Metsä Wood, Metsä-Botnian nimi vaihtuu Metsä Fibreksi, ja M-real Oyj:n nimen muutoksesta Metsä Board Oyj:ksi päättää varsinainen yhtiökokous 28.3.2012. Metsä Tissuen nimi säilyy entisellään. Puunhankinta toimii jatkossa Suomessa nimellä Metsäliitto Puunhankinta, kansainvälisesti Metsä Forest. Identiteettimuutos ei vaikuta konsernin rakenteeseen tai yhtiöiden juridiseen asemaan. Metsä Groupin emoyhtiön nimi ja toimintamuoto säilyy Metsäliitto Osuuskuntana.